Ensimmäiset viikot

Carlos on vihdoinkin kotiutunut. Koska kotonamme ei tällä hetkellä ole nettiä, on tämän blogin kirjoittaminen ollut hieman jäissä, mutta vaikka netti löytyisikin, epäilen että tilaisuuksia kirjoittamiseen ei juurikaan olisi ollut pennun kanssa touhuamisen viedessä suurimman osan ajasta. Silloin kun pentu nukkuu, pitää itse syödä ja tehdä muita pakollisia töitä ;)

Ensimmäiset unet autossa.

Tähän asti tapahtunutta:
Carlos sopeutui uuteen kotiinsa ja omistajiinsa helposti ja nopeasti. Koirasta tuli alkuun hieman "isin poika" Rocíon ollessa päivisin koulussa ja töissä, mutta pikkuhiljaa luottamus ja kiintymys "äippääkin" kohtaan kehittyi. Carlos osoitti heti alkuun olevansa nopea oppimaan ja jo parin päivän kuluttua saapumisestaan osasi istua komennosta sekä tulla luokse käskystä, ja jo pian tämän jälkeen onnistui odottaminen, maahanmeno ja tassun antaminenkin - joskin jälkimmäinen temppu ei juurikaan opettamista vaadi koiranpennulle, vaan päinvastoin hillitsemistä.

Sisäsiisteyttä opetellaan luonnollisesti joka hetki, sekä hyviä tapoja kuten hihnassa vetämättä kulkemista (joka ei kylläkään vielä ole täysin mennyt jakeluun) ja ovista rauhallisesti ihmisten jälkeen kulkemista. Ruoka-aikaan Carlos osaa jo hienosti odottaa "ole hyvä"-käskyä ennen syömään käymistä.

Ensi alkuun ulkoilimme ihan aidatussa kotipihassamme, joka suljettuna ympäristönä oli oikein mukava paikka aloitella paikkoihin tutustuminen, mutta pianhan sainkin kuulla koirien pitämisen pihassa olevan kiellettyä. Onneksi talomme ympäristössä on runsaasti pieniä puistoja, joten siirryimme niihin ulkoilemaan ensimmäisten viikkojen ajaksi.

Ai mää vai?!

Kaiken kaikkiaan Carlos on ollut mukavan vahvahermoinen koira, eikä juurikaan ole pelännyt outoja näkyjä tai ääniä. Totta kai alkuun piti välillä ulkoillessa hakea turvaa omistajan jalkojen välistä, mutta nopeasti mielenkiinto voitti epäilyt ja tutkimusmatkailu jatkui aktiivisena. Pojan kasvaessa aloimme tutustua ympäristöön laajemminkin ja tapailimme myös muita koiria, joihin Carlos suhtautui kuten pennulta odottaa voi - haluten leikkiä :) Kaikenlaiset ikävät kokemukset olemme onnistuneet välttämään muiden koirien kanssa, joten suhtautuminen niihin on avointa ja tervettä.

Tätä nykyä ulkoilemme säännöllisesti eräässä isommassa puistossa joka ilta, jonne kokoontuu 5-6 henkilön ja koiran porukka, jossa Carlos pääsee juoksemaan ja ulkoilemaan tutun koiralauman kanssa. Porukkaan kuuluu kultainen noutaja Greta, samojedi Neo, kaksi espanjalaista paimenkoiraa Nana ja Gos (katalaaniksi=koira;) , joiden rotua en tarkkaan tiedä, sekä satunnaiset vierailijat. Puistossa olemme tavanneet myös Carloksen "ison veljen" Arnoldin, joka on suunnilleen veturin kokoinen 5-vuotias rottweiler-uros, jolla on ystävällisen lampaan luonne :)

Arnold ja Carlos